Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
|
luomuwiki:luomulaidun [2015/12/16 14:37] pirkko_t [Esimerkkejä Ruotsista] |
luomuwiki:luomulaidun [2015/12/16 14:47] pirkko_t [Laidunnus vaatii suunitelmallisuutta] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
| ==== Laidunnus vaatii suunitelmallisuutta ==== | ==== Laidunnus vaatii suunitelmallisuutta ==== | ||
| + | {{ :luomuwiki:heinae2013_003_769x1024_.jpg?nolink&300|}} | ||
| - | Laidunrehun energia-arvo riippuu sen korjuuasteesta. Laidunnurmi tulisikin syöttää lehmille aina mahdollismman nuorena, mutta kuitenkin sen verran pitkänä että korkeatuotoksinenkin lehmä saa sieltä riittävästi kuiva-ainetta. Lypsylehmille ei sovellu vanha laidun eikä tässä tapauksessa määrä korvaa laatua, joten vanhentuneet laitumet jätetään umpilehmille ja nuorkarjalle. Myös pikkuvasikat tarvitsevat huippulaatuiset ja puhtaat laidunruohot nurmensyönnin opetteluun. | + | Laidunrehun energia-arvo riippuu sen korjuuasteesta. Laidunnurmi tulisikin syöttää lypsylehmille aina mahdollisimman nuorena, mutta kuitenkin sen verran pitkänä että korkeatuotoksinenkin lehmä saa sieltä riittävästi kuiva-ainetta. Laidunten kasvukyvyn arvioinnissa on oltava realistinen ja huomioitava, ettei lohkoja syötetä liian tarkkaan, jotta ne jaksavat lähteä uudelleen kasvuun. Laidunnurmia kannattaa hoitaa mieluummin joka syötön jälkeen tehtävillä puhdistusniitoilla kuin liian tarkalla syöttämisellä. Kasvuston loppukorkeuden lohkoa vaihdettaessa tulee olla vähintään 10–12 cm. Laidunten syöttö aloitetaan keväällä mahdollisimman aikaisin ja kesälläkin viimeistään kun kasvusto on noin 25 cm korkeaa. Lypsylehmille ei sovellu vanha laidun eikä tässä tapauksessa määrä korvaa laatua, joten vanhentuneet laitumet jätetään umpilehmille ja nuorkarjalle. Myös pikkuvasikat tarvitsevat huippulaatuiset ja puhtaat laidunruohot nurmensyönnin opetteluun. |
| Laidunnuksen käytännön lohkokoot ja kulkureitit suunnitellaan aina tilakohtaisesti siten, että laidunkierrosta saadaan paras hyöty. Laidunnurmien kasvilajivalikoimaa suunnataan laidunnusta kestäviin, monipuolisiin ja valkuaispitoisiin seoksiin. Erityinen huomio luomutiloilla kiinnitetään laidunnurmien kasvinsuojeluun, jotta kasvustot pysyvät laadultaan hyvinä. | Laidunnuksen käytännön lohkokoot ja kulkureitit suunnitellaan aina tilakohtaisesti siten, että laidunkierrosta saadaan paras hyöty. Laidunnurmien kasvilajivalikoimaa suunnataan laidunnusta kestäviin, monipuolisiin ja valkuaispitoisiin seoksiin. Erityinen huomio luomutiloilla kiinnitetään laidunnurmien kasvinsuojeluun, jotta kasvustot pysyvät laadultaan hyvinä. | ||
| Rivi 17: | Rivi 18: | ||
| * Lähellä maksimaalista syöntimäärä suomalaisella laitumella | * Lähellä maksimaalista syöntimäärä suomalaisella laitumella | ||
| + | ==== Laidunten kasveja ==== | ||
| + | |||
| + | Laidunnurmien peruskasveja ovat palkokasveista valkoapila ja keltamaite sekä harkiten muut apilat tai mailaset. Heinäkasveista nurminata ja niittynurmikka ovat jälkikasvultaan hyviä. Timotein satomäärät laidunnurmissa tahtovat jäädä alhaisiksi. Suostuisilla alueilla seokseen kannattaa lisätä englannin raiheinää. Erilaisten yrttien mukanaolo seoksessa tuo kivennäis- ja hivenaineipitoisuuksiin oman lisänsä. | ||
| + | |||
| + | Monivuotisten laidunten ikää ja kasvukykyä voidaan parantaa tekemällä täydennyskylvöjä 8–10 kg/ha apila-nurmisiemenseoksilla – myös yksivuotisia kasveja kuten raiheinää ja viljaa voidaan käyttää paikkauksiin. Erityisesti rukiin avulla saadaan kestävyyttä kulkuurille – jo 40 kg/ha auttaa tiheän kasvuston saamisessa. 1-vuotisia kasveja käyttämällä saadaan lisälaidunala käyttöön siinä vaiheessa kun monivuotisten laidunnurmien kasvu keskikesällä hiipuu. Maittavia kasveja ovat esim. vilja-herne-seokset ja raiheinistä saadaan aloja, joita voidaan laiduntaa vielä myöhään syksyllä. Perustamalla yksivuotisen laitumen vilja-raiheinä-seoksella saadaan myös välivuosi palkokasvien viljelyyn. Rehevien kasvustojen syötössä tulee loppukesästä ja syksyllä olla tarkkana, etteivät ne aiheuta eläimille puhaltumista – riski on suurin märällä kelillä ja pakkasöiden jälkeen. | ||
| ==== Robottinavetan laidunnusesimerkkejä Ruotsista ==== | ==== Robottinavetan laidunnusesimerkkejä Ruotsista ==== | ||
| ((Ekologisk mjölkproduktion – Effektiv betesdrift med automatiskt mjölknigssystem – Pernilla Folkesson, Hushållningssällskapet Kristianstad 2011)) | ((Ekologisk mjölkproduktion – Effektiv betesdrift med automatiskt mjölknigssystem – Pernilla Folkesson, Hushållningssällskapet Kristianstad 2011)) | ||
