Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
luomuwiki:usein_kysyttyae [2016/03/06 11:41] olli_valtonen |
luomuwiki:usein_kysyttyae [2016/03/06 12:57] (nykyinen) olli_valtonen |
||
---|---|---|---|
Rivi 53: | Rivi 53: | ||
??? 7. Miksi luomussa voi käyttää hivenlannoitteita mutta ei tavallisia väkilannoitteita? | ??? 7. Miksi luomussa voi käyttää hivenlannoitteita mutta ei tavallisia väkilannoitteita? | ||
- | !!! Luomuehtojen mukaan luomuviljelijä voi käyttää kaupallisia hivenlannoitteita, esimerkiksi booria tai kuparia ns. todettuun tarpeeseen. Se tarkoittaa, että viljelijällä on oltava kyseiseltä pellolta viljavuustutkimus, jossa käytettävästä hivenravinteesta on puutetta. Sitä ei tietenkään edellytetä, että puute näkyy jo kasvien kasvussa. | + | !!! Luomuehtojen mukaan luomuviljelijä voi käyttää kaupallisia hivenlannoitteita, esimerkiksi booria tai kuparia ns. todettuun tarpeeseen. Perusteena käytölle voi olla maanäyte analyysit tai havainnot kasvustossa. |
Hivenravinteita saa peltoon lisätä kahdesta syystä: | Hivenravinteita saa peltoon lisätä kahdesta syystä: | ||
Rivi 61: | Rivi 61: | ||
2) Hivenlannoitteista monet ovat lähellä alkuperäistä rakennettaan, ts. niitä ei ole kemiallisesti väkevöity kuten pääravinteita sisältävät lannoitteet. | 2) Hivenlannoitteista monet ovat lähellä alkuperäistä rakennettaan, ts. niitä ei ole kemiallisesti väkevöity kuten pääravinteita sisältävät lannoitteet. | ||
- | Väkilannoitteita, eli kemiallisesti väkevöityjä lannoitteita, luomussa ei käytetä. Peltomaassa on paljon ravinteita ns. varastoravinteina. Hyväkuntoisesta, kuohkeasta maasta kasvit pystyvät niitä irrottamaan. Suurin osa ravinteista joutuu eläinlantaan. Pellosta otetut ravinteet palautetaan lannan muodossa takaisin kiertoon. Karjattomilla tiloilla ravinteita palautetaan peltoon joko ostolannassa tai kivijauheissa. | + | Väkilannoitteiden käytön esteenä on lannoitteiden valmistaminen kemiallisin keinoin. Käytetyt menetelmät eivät ole luomussa sallittuja. |
??? 8. Mitä ovat palkokasvit? | ??? 8. Mitä ovat palkokasvit? | ||
Rivi 73: | Rivi 73: | ||
Myös sini- ja sirppimailanen, mesikät, vuohenherne, keltamaite, linnunjalka ja linssi ovat palkokasveja, mutta Suomessa vähän viljeltyjä. | Myös sini- ja sirppimailanen, mesikät, vuohenherne, keltamaite, linnunjalka ja linssi ovat palkokasveja, mutta Suomessa vähän viljeltyjä. | ||
- | Palkokasvit sitovat ilmakehän typpeä juurinystyräbakteeriensa avulla. Puna-apilan typpisato on noin 100-200 kg N/ha. Myös virnat sitovat typpeä usein noin 200 kg/ha. Herneen ja härkäpavun typpisato jää meidän oloissamme 50-100 kg N/ha välille. Typensidonnan lisäksi varsinkin nurmipalkokasvit irrottavat maasta tehokkaasti muita ravinteita, fosforia, kalia ja hivenravinteita. | + | Palkokasvit sitovat ilmakehän typpeä juurinystyräbakteeriensa avulla. Puna-apilan typpisato on noin 100-200 kg N/ha. Myös virnat sitovat typpeä usein noin 200 kg/ha. Herneen ja härkäpavun typpisato jää meidän oloissamme 50-100 kg N/ha välille. Mailasilla typpisato on usein yli 200 kg/ha. Typensidonnan lisäksi varsinkin nurmipalkokasvit irrottavat maasta tehokkaasti muita ravinteita, fosforia, kalia ja hivenravinteita. |
- | Typensidonnan ansiosta palkokasvien valkuaispitoisuus on viljoja ja heiniä korkeampi. Apilat ja virnatkin ovat maittavaa rehua, mutta herneen sekä pavun käyttöä rajoittaa kohtuullisesti niiden huonompi maittavuus. | + | Typensidonnan ansiosta palkokasvien valkuaispitoisuus on viljoja ja heiniä korkeampi. Tämän vuoksi viime aikoina myös tavanomaisilla tiloilla on alkanut olemaan palkokasveja nurmiseoksissa. |
- | Typensidonta kuluttaa energiaa. Ehkä sen takia palkokasvien viihtyvyys on jonkin verran tavallisia heiniä ja viljoja huonompi. Toisaalta väkilannoitteiden valmistamiseen kuluu myös energiaa, joka lisäksi on uusiutumatonta eikä suinkaan auringonvalosta yhteyttämällä saatua, kuten apilan energia. Heinille ja viljoille siis "annetaan" myös energiaa lannoitteiden sivutuotteena. | ||
- | Palkokasvien typensidonta edellyttää, että maassa on sopivia Rhizobium-nystyräbakteereita. Apiloille ja virnoille sopivia bakteereita on riittävästi monilla pelloilla, mutta herneen tai pavun nystyräbakteereita on paljon vähemmän. Sitä varten on peltomullasta kerätty sopivia bakteerikantoja ja lisätty niitä laboratoriossa. Ymppäämällä siemen näillä bakteerivalmisteilla typensidonta varmistuu. Ymppäys on tarpeellisinta herneelle ja pavulle ja apilallekin, kun niitä viljellään ensi kerran jollakin pellolla, ja varsinkin, jos maa on hapanta. | + | Palkokasvien typensidonta edellyttää, että maassa on sopivia Rhizobium-nystyräbakteereita. Apiloille ja virnoille sopivia bakteereita on riittävästi monilla pelloilla, mutta herneen tai pavun nystyräbakteereita on paljon vähemmän. Sitä varten on peltomullasta kerätty sopivia bakteerikantoja ja lisätty niitä laboratoriossa. Ymppäämällä siemen näillä bakteerivalmisteilla typensidonta varmistuu. Ymppäys on tarpeellisinta herneelle ja pavulle ja apilallekin, kun niitä viljellään ensi kerran jollakin pellolla, ja varsinkin, jos maa on hapanta. Jatkuvaa ymppäystä kuitenkin voi suositella, koska esimerkiksi Luken kokeissa vihantaherneellä saatiin 1000 kakg/ha sadonlisäys lohkolla, jossa oli aikaisempinakin vuosina ollut ympättyä hernettä. |
??? 9. Miksi käyttää viherlannoitusta vaikka lantaa on saatavilla yllin kyllin? | ??? 9. Miksi käyttää viherlannoitusta vaikka lantaa on saatavilla yllin kyllin? | ||
- | !!! Erityisesti karjattomilla tiloilla on paljon viherlannoituspeltoja, viljatiloilla yleensä 30 prosentista noin puoleen pinta-alasta. Se on paljon, koska tältä alalta ei saada paljoakaan myyntituloja ja myös pinta-alatuet ovat usein muuta viljelyä huonommat. | + | !!! Viherlannoituksen osalta on hyvä huomioida vihermassan kautta tapahtuva humuksen lisääminen maahan. Tavallisimman viherlannoituskasvimme puna-apilan juuriston määrä on noin 5000 kg kuiva-ainetta hehtaarilla, kun se viljoilla esimerkiksi on 1000-2000 kg/ha. Hyvin monella luomutilalla on lohkoja joilla maanrakenteen osalta tarvitaan hoitotoimenpiteitä. Toisaalta syväjuurilla kasveilla tehdään tehokasta maarakenteen muokkausta, mitä muilla viljelykasveilla ei saada aikaiseksi. Viherlannoitusta voidaan käyttää esimerkiksi jankkuroinnissa rakenteen sitomiseen. |
- | Viherlannoitusta tarvitaan kaikissa viljelykierroissa huomattava määrä. Viherlannoitukset sitovat typpeä maahan, mutta niiden tärkein tehtävä lienee kuitenkin maan rakenteen parantaminen. Tavallisimman viherlannoituskasvimme puna-apilan juuriston määrä on noin 5000 kg kuiva-ainetta hehtaarilla, kun se viljoilla esimerkiksi on 1000-2000 kg/ha. | + | Vaikka lannoitus olisi muuten hoidettu, kannattaa huomioida apilan juuriston vaikutus maamineraalien rapautumiseen sekä ravinteiden kierrätykseen. Esimerkiksi hidasliukoisen biotiitin vaikutuksen nopeuttamiseen viherlannoitusnurmella on positiivinen vaikutus. |
- | Toinen syy miksi viherlannoitusta tarvitaan, ovat rikkakasvien ja kasvitautien säätely. Nyrkkisääntönä on annettu, että kolme luomuviljaa peräkkäin on maksimi, sen jälkeen tarvitaan nurmi. Käytännössä se on viherlannoitusnurmi. Jotta vaikutus rikkaruohoihin on tehokas, nurmi pitäisi niittää. | + | Toinen syy miksi viherlannoitusta tarvitaan, ovat rikkakasvien ja kasvitautien säätely. Rikantorjunnan sijoittaminen viherlannoituksen yhteyteen antaa monesti parhaimman lopputuloksen. Alkukesän mekaanisen muokkauksen jälkeen voimakkaalla viherlannoituksella jatketaan rikan torjuntaa. Vastaavasti nurmen jälkeen juolan torjunta on helppoa, koska juolan juuret ovat silloin hyvin pinnassa. |
- | + | ||
- | Luomuehdoissa edellytetään myös, että vähintään 30 % viljelykierrosta on palkokasveja tai syväjuurisia kasveja, eli käytännössä rehunurmia tai viherlannoitusta. Lyhyellä ajanjaksolla tärkein syy tähän sääntöön on taata kiertojen toimivuus ja siten myös maksettujen tukien tarkoituksenmukainen käyttö. Takana on myös suuri ajatus, että jokaisen luomumaatilan edellytetään osallistuvan ilmakehän typensidontaan, eikä vain ostavan typpeä lannan mukana muilta tiloilta. | + | |
??? 10. Ennen vanhaan eläimiä pidettiin monesti lannan takia - onko asia samoin yhä luomutuotannossa? | ??? 10. Ennen vanhaan eläimiä pidettiin monesti lannan takia - onko asia samoin yhä luomutuotannossa? |